tiistai 29. maaliskuuta 2011

Halpaa ja kevyttä!

Minulla on monia keittiövaihtoehtoja reissulle. Yksi painaa kaikkinensa melkein kaksi kiloa, toinen painaa noin 350 grammaa, muut siltä väliltä. En pyri erityisen kevyisiin varusteisiin, mutta ei minulla ole mitään sitä vastaankaan, jos rinkka painaa vähemmän kuin enemmän. Valitsen vermeet reissuun tarpeen mukaan, paino on toisarvoinen kriteeri.

Olin katsellut sillä silmällä pitkään erästä kätevännäköistä säilykepurkkia. Ajattelin tehdä siitä risukeittimen, mutta tänä aamuna päätin toisin. Olin lähdössä Nisun kanssa Saunasaareen ja halusin lämmittää siellä pientä syötävää. Päätin ottaa Esbitin keittimeksi, kattilaa mietin tovin ja päädyin tähän tyylikkääseen säilykepurkkiin.

Tein purkn kylkeen pienen loven kahvaa varten. Kahva on melko tuhti, sekin voisi olla alumiinilistasta itsetehty, olisi köykäisempi ja siinä olisi se fiilis...

Esbitin keitintä en lähde itse väsäämään, laite nimittäin maksaa vain viisi euroa suosimassani kaupassa. Eikä ole tarkoituskaan keksiä pyörää uudestaan, vaan tehdään itse se mikä voidaan ja mikä on järkeenkäypää.

Kattilassa pitää olla kansi, neste kuumenee nopeammin ja eipä roskat lentele aterian sekaan.

Tämä kansi on toisen, suuremman säilykepurkin entinen kansi. Hiukan reunoja taittelin, jotta kansi ei lennähdä heti pienestä tuulenvireestä pois. Kansi kulki keskeltä taitettuna purkin sisällä mainiosti. Kuten kuvasta huomaa, tuulensuojana toimi olkalaukku ja istuinalusta.

Viimeksi laitoin kolme "polttoainesauvaa" keittimeen palamaan, nyt laitoin vain yhden, sillä nesteen oli tarvis vain lämmetä.

Muutaman minuutin jälkeen aine oli palanut loppuun ja vesi oli varsin sopivaa Lämmin Kuppi -annokselle. Näissä lämminkuppi -jutuissa on itseäni epäillyttäviä lisäaineita, esim hiivauutetta, joka on kutakuinkin samaa, kuin natriumglutamaatti.

Nuudelitkin olisivat tuossa kypsentyneet, mutta tällä kertaa näin.

Viereisessä kuvassa keittiö on levällään, vesipulloa en tosin ottanut mukaan punnitukseen ja kuvasta puuttuu muovinen lusikka. Alemmassa kuvassa keittiö on pakattuna. Melko näppärää, eikö totta?

Tästä voisi periaatteessa vielä jättää pois tuon keittimen, jos valmistaa ruoan nuotiolla. Mutta pitäisikö sitten kirves, saha ja puukko ottaa punnitukseen? Mielestäni ei, sillä varmasti joka tapauksessa itse kuskaisin kyseisiä välineitä muassani, oli keitinratkaisu sitten mikä hyvänsä.

Jotkut haluavat hankkia kalliilla rahalla titaanikattiloita sun muita ylen kevyitä (UL = ultra light) varusteita. En tiedä, jos olisin varakas herra, tekisinkö samoin? Ehkä jossain tilapäisessä mielenheikkoudessa, myöhemmin kuitenkin katuisin tekoani. Tuntisin huonoa omaatuntoa siitä, että olen hankkinut turhuuksia, sillä vähemmälläkin pärjää. Tuskin rikkaana henkilönä lopettaisin säilykkeiden syöntiä, joten tyhjiä purkkeja syntyisi kuitenkin. Miksipä en käyttäisi niitä silloin, kun niiden kierrätyskäyttö on järkeenkäypää?

Sitäpäitsi näiden värkkääminen on perin mukavaa puuhaa. Toivotamme erittäinkin mallikelpoista kevättä kaikille! Menkää ulos, sillä vain ulkona paistaa aurinko!

2 kommenttia:

  1. Tama Hjuva,kuten epäilinkin.

    Järkipäistä ja edullista UL retkuilun lähentelyä.

    VastaaPoista
  2. Yleensä, kun retkeilen, en ota evästä, sillä pärjään muutaman tunnin syömättäkin.
    Vaan ruokahan maistuu hyvältä, ainakin saaressa, joten niille retkille pakkaan
    Hesarin väliin särvintä ja laitan kahvit termariin.
    Mukava näitä retkikeitinsysteemejä (tai mitä tahansa omia patentteja ja kättentöitä) on katsella ja ihmetellä. Kiitos tästäkin, Esko. Lähden ulos ;)

    VastaaPoista