lauantai 25. joulukuuta 2010

Päiväretki Ylisenjärvelle






Joulupäivä on nyt. Hyvää joulupäivää. Kuva ei liity tähän päivään, vaan pari päivää aiempaan tilanteeseen. Hyvää aiempaa päivää myös.

Pakkasta oli yli 20, kun läksimme Nisun kanssa pienelle päiväretkelle Nokian Ylisenjärvelle. Pakkasin kirpparilta neljällä eurolla hankkimaani vanhaan satulareppuun eväät, risukeittimen ja kattilan sekä untsikan taukotakiksi. Eväänä oli täysjyvänuudelia, kuivalohta ja papujauhetta - nämä olin laittanut tiiviöön ennallistumaan jo kotona, tiiviön sukellutin huopapussiin. Termospullossa oli lämmintä vettä juotavaksi.



Aurinko paistoi, Nisu oli riemastuntuinen, kuten minäkin. Kävelimme - minä kävelin, koira hyppelehti - ehkä kilometrin polkua, josta poikkesimme sopivasta kohtaa järven jäälle. Suuntasin saarta kohti, sen rannassa oli kaatunut ja kelottunut petäjä, jonka ohkaisia oksia pätkin polttoaineeksi keittimeen (saari kuvassa vasemmalla). Keittimen muassa oli myös sytykkeitä, tuohta sekä kananmunakennoon imeytettyä steariinia.

Asettelin keittimen kivelle, laitoin sisään sytykkeen ja risunpätkiä. Kaivoin esille kattilan ja tiiviön, laitoin ne valmiiksi keittimen liepehille. Sytykepussiin olin jo kesällä asentanut tulitikkupurkin, jonka nyt otin... siis jo kesällä sen sinne laitoin... ei perhana, eihän se täällä ole. Eikä missään muuallakaan. Onko nyt tosiaan niin, että ei ole tikkuja? Kyä näino! Ja mikäs onkaan herran koulutus? Vai eräopas, just joo. Ja tikut unohtaa, taikka siis ei tarkista lähtiessä, että onko ne kesällä sytykepussiin asennetut tikut siellä vielä.

Mikäpäs siinä sitten, kamat reppuun ja takaisin autolle hakemaan tikut. Kaupunkirepussa nimittäin on tikkupurkki. Autolta lähden hiukan eri suuntaan ja kapuan pienelle nyppylälle, jossa ryhdyn oitis lounaan laittoon, sillä johan se on nälkäkin.

Keitin pöhisee erinomaisesti ja lumi kattilassa sulaa nopeasti, äkäseen valmistuva nuudelisoppa on perin maukasta. Huonoahan ei kannata tehdä.

Pienetkin reissut opettavat, tämä opetti sen, että jokaisen keittimen mukaan on hyvä asentaa tikkupurkki (= vedenpitävä purkki, jossa tulitikkuja ja raapaisupinta) ja pitää huoli, että purkissa on tikkuja. Purkkia ei lainata mihinkään muuhun paikkaan, vaan jos johonkin tarvitsee purkkia, niin otetaan käyttöön uusi purkki. Hyvä on, jos vielä jokaisessa repussa on oma purkkinsa ja vielä voi takin tai housun taskuun laittaa tavallisen tikkuaskin pieneen muovipussiin sisäistettynä.

Eipähän jää eväät syömättä.

2 kommenttia: