perjantai 19. marraskuuta 2010

Kota, keli ja Kerttu

Torstaina 18. Marraskuuta vuonna 2010 joskus iltapäivällä Kurussa nousi noin kuusimetrisen rakennelman rankapuille kevytpeite, luoden seinää ja kattoa Esko Otto Kalevi Mäkisen kotaan.

Illemmalla samana päivänä ja samassa paikassa kodan sisällä hra Mäkinen köllötti porontaljalla toljotellen itseensä tyytyväisenä kynsitulia, vierellään koira Nisu. Siitä nimenomaisesta tilanteesta Mäkinen, eli minä, olin haaveillut joltisenkin moniaita vuosia. Että voi omassa kodassaan röhnöttää ja miettiä mitä mieleen mahtuu.

Ei ole kuva hääppöinen, mutta tähän hätään paras.
Olin aiemmin hoitanut paikalle pari rankapuuta, lähimaastossa on runsaasti tykkylumen ja myrskyjen uhreina kuusta ja mäntyä, suoraa runkoa. Nyt hain niitä useamman, yhteensä 12 ryhdikästä runkoa.

Ensimmäiset kolme runkoa sidoin latvuksesta yhteen vahvalla nailonköydellä, vein köyden toisen pään terveen ja vahvan kuusen ympäri. Otin tunkkipuuksi näreenpätkän ja ryhdyin nostamaan kolmikkoa ylös. Sain ne tuettua tiettyyn pisteeseen, kohtaan, josta köyden avulla saan ne paikoilleen. Vedin köydestä ja vähitellen kolmijalka asettui kohdilleen. Pientä säätöä siinä, sitten loppujen runkopuiden asettelu.

Avasin paketista 6x10 metrisen kevytpeitteen, ihmettelin tovin, että miten päin. Sidoin köyden peitteen reunaan keskikohdalle, köyden toiseen päähän kapulan ja pitkää riukua käyttäen ujutin köyden kodan harjan kautta toiselle puolelle. Köydestä vetämällä sain pressun oivallisesti ylös ja näin oli seinät ja katto asennettu yksin teoin! Muutama kiinnitysnaru sinne tänne, uudella lumilapiolla lumet kodasta ulos, kännykkäkameralla äkkiä yksi kuva ja ...

Noh, ihan noin suoraviivaista se ei ollut. Ensimmäiset kuusi rankaa olin asentanut edellisenä päivänä, yöni nukuin väliaikaissuojassa ET:n (Erätoveri) alla. Pitkän asennusriu'un käyttöä edelsi useita köyden toisessa päässä olevan kapulan epäonnistuneita heittoyrityksiä - yritin siis heittää köyttä tiettyjen rankojen välistä. Kun pressu oli paikoillaan, piti lähteä hankkimaan lumilapio, sillä kuten kuva kertoo, lunta tuli perin hillittömästi.

No sehän olikin sitten oma juttunsa se lapionhaku. Ajattelin, että ajan Virroille, kun ei sinne niin kovin pitkä matka ole. Takavetoisella Transitilla ajaminen vaatii runsaasti onnea ja vähän vielä säkää päälle, että liukkaalla uudella lumella pystyy etenemään. Virtain keskustassa oleva pienen pieni ja loiva mäki oli liikaa, hätävilkut päällä piti peruuttaa parkkipaikalle ja jalkautua.

Sain lapion hankituksi ja lähdin takaisin. Tuumailin, että viisainta jättää auto isontien varteen, että ei juutu metsätielle. Matkalla, jossain Virtain ja Kurun puolessa välissä vastaantuleva auto väläytteli pitkiä, syynä siihen oli alamäessä ojaan suistunut rekka, jonka perävaunu oli puoleksi tiellä. Poliisi ohjasi tilannetta. Näin vilauksen rekkakuskista poliisiauton ikkunasta - mies istui pää käsien välissä. Sellaisissa hetkissä on maanjäristyksen voima.

Pääsin perille, kävelin autolta kilometrin matkan kodalle. Sitten vasta lumet ulos. Järjestelin tulipaikan, makuusijan ja olohuonekeittiön, Nisun sijan ja polttopuut. Tein tulet, söin ja sitten heitin itseni taljoille. Nautintoa oli ilma sakeanaan. Sankempana oli vain savu, joka kodassa viipyili ennen ulostautumistaan. Savuraja oli noin vajaassa metrissä, makuultaan oli ihan hyvä hengittää.



Samaan aikaan, kun kotani syntyi, kuoli sukumme vanhin. Tätini Kerttu vainajoitui Torstaina 18. Marraskuuta vuonna 2010 joskus iltapäivällä.

Tähän sopisi tämä piisi.

2 kommenttia:

  1. Katos katos,täähä o hienoa lukea,että sulla projekti etenee ilmeisen hyvin ja erämaaeloa on ollu jo haivaittavissa. Tollanen kota pitäs itekki johkin laittaa.
    olen positiivisesti kade,Esko :).

    VastaaPoista
  2. Heh, tiedän, mitä tarkoitat.

    Pressu kodan peitteenä on vain tämän talven. Kevään puolella tai viimeistään kesällä vaihdan sen huopaan. Huovan huono puoli on sen paksuus, valo ei pääse läpi, kuten kevytpressusta. Tietysti se paksuus on myös hyvä puoli, ja huopa on myös hiljaisempi.

    Tässä on hyvinnii aikaa suunnitella huopaan ikkunoita.

    VastaaPoista